Doarjja, oahpahus ja oahppanrávvagat

• Eatnigielas lea stuora mearkkašupmi máná identitehtii ja iešdovdui
• Eatnigiella lea vuođđun máná oahppannávccaide.
• Mánná oahppá su nuppi giela ja iežá fágaid álkibut.
• Dat lea stuora ávkin servvodahkii ahte ollusat leat máŋggagielagat.

  Viiiddes dutkamat leat čoahkkejuvvon NORDBASAS,  mat duođaštit man deatalaš dat lea eatnigieloahpahusain mánáidfuolahusas ja skuvllas. 

[Doarjja] [Oahpahus] [Oahppanrávvagat] [Geasa] [Unnitloguálbmogiidgiella]
[Mo ohcá] [Gii lea ovvdasvástideaddji]
[Organisašuvdna sierralágan skuvlenhámiin] [Ruoktu ja skuvla]

 Mii lea eatnigieladoarjja?
Ovdaskuvlla gurseplána mielde galgá mánáide, geain lea iežá eatnigiella go ruoŧagiella, maid addot vejolašvuohta ovddidit gielaset. Okta eatnigielaoahpaheaddji deaivada mánáiguin oktii vahkus.  Son lea seammá kulturguovllus eret go mánát. Sii stohket, lávlot, sárgot, beaskidit, čuhppet ja lohket máidnasiid mánáid eatnigillii. Eatnigielaoahpaheaddji sáhttá maid jođihit

stohkosiid ja lávlagiid olles mánnájoavkui ja nu de čilge kultuvrra, seammas go nanne identitehta, daidda mánáide geaiguin lea bargame. Jos mánát beasset juo ovdaskuvllas hárjehallat eatnigielaset de vuosehit dutkamat sii čađahit skuvlavázzima buorebut. Šaddá šaldi ovdaskuvllagiela ja ruovttogiela gaskkas. 

Mii lea eatnigieloahpahus?
Eatnigieloahpahus lea sierra ávnnas vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Ulbmil lea ahte mánát buori vuogi mielde ipmirdit oahpahusa skuvllas ja seammas ovddidit guovttegielalašidentitehta ja -gelbbolašvuođa. Skuvlabargu galgá leat daid vugiid mielde ahte ohppiid peršuvnnalas ovdáneapmi ovddiduvvo ja sin iešdovdu nannejuvvo. Eanigielaoahpahussii leat ollu njuolggadusat man birra dii sáhttibehtet eanet lohkat bajilčállagis ”stivrendokumeanttat”. Dat oahpaheaddjit geat barget eatnigielaoahpahusain leat dávjá seamma kulturguovllus eret go mánát. Eatnigielaoahpaheaddjis ferte maid leahkit buorit máhtut ruoŧagielas ja ruoŧa servodaga birra.

Mii lea oahppanrávvagat eatnigillii ?
Mánát ja nuorat geat easka leat boahtan Ruŧŧii ja geat eai máhte doarvái giela čuovvundihte oahpahusa ruoŧagillii sáhttet oažžut oahpahusa čilgejuvvon sin eatnigillii. Váhnemat ja skuvla ságastallet oahppi dárbbuid birra oahppanrávvagiidda. Dat lea skuvlajođiheaddji/rektor guhte mearrida goasse okta oahppái galgá fállat oahppanrávvagiid eatnigillii. 

Gii sáhttá oažžut doarjaga, oahpahusa ja oahppanrávvagiid su eatnigillii?
Buot oahppit geat hupmet iežá giela go ruoŧagiela ruovttus sáhttet oažžut oahpahusa su eatnigillii. Unnitloguálbmogiidgielaide lea maid ahte oahpahusa sáhttá fállat mánáide geat eai huma giela ruovttuin juohke beaivvi. Maid adopterejuvvon mánáin, geat lunddolaš sivaid geažil eai huma eatnigielaset ruovttus, lea riekti oažžut doarjaga ja oahpahusa su eatnigillii.

Makkárat leat nášuvnnalas unnitloguálbmogiidgielat? 
Nášuvnnalas unnitloguálbmogiidgielat leat sámegiella, meän kieli ja romani chib ja dain leat viiddiduvvon vuoigatvuođat. Unnitloguálbmogiidgielaid dássi Ruoŧas loktanii EU- njuolggadusaid heiveheamis jagi 2001. Loga eanet unnitloguálbmogiidgielaid birra skuvllas ja  Uppsala Universiteahta dutkamiid birra.

Got ohcá saji mánnái?
Váhnen galgá jearrat skuvllas dahje gielddas eatnigiela oahppanrávvagiid dahje oahpahusa birra. Dat lea váhnen guhte mearrida jos hálida ohcat eatnigiela oahppanrávvagiid dahje eatnigiela oahpahusa, ii ge ovdaskuvlla bargi dahje skuvlla. Mánáidfuolaheapmi ja skuvla berre gal juohkit dieđuid váhnemiidda goasse ohcanáigi lea ja mo ohcamuša dahká. Eatnigiela oahppanrávvagat ja eatnigiela oahpahus leat eaktodáhtolaččat ja nuvttá váhnemiidda. 

Geas lea ovddasvástideapmi doarjagii, oahpahussii ja oahppanrávvagiidda?
Gielddas lea oaiveovddasvástideapmi mánáidfuolahussii ja skuvlii. Gielddas lea stuora friddjavuohta mearridit movt doaimmaid orgániseret nu ahte stáhta njuolggadusat váldojit vuhtii. Ovtta gielddas lea geatnegasvuohta čađahit eatnigielaoahpahusa jos gieldda siste lea okta joavku, unnimustá vihtta mánáin, ja jos vuogas oahpaheaddjit leat fidnemis. Eatnigielaoahpahus sáhttá ovttastuvvot máŋggaid skuvllaid gaskkas nu ahte doarvái stuora mánnájoavkkut huksejuvvojit.

Ovdaskuvlla organisašuvdna:
Gielddat fuolahit ahte mánáidfuolahusas leat návccat deavdit oahppaplánaid ulbmiliid. Ovttaskasmáná ovdáneapmi ja oahppan galgá ovddiduvvot lahka oktavuođain máná ruovttuin. Eatnigielaoahpaheaddji boahtá máná doibmii oktii vahkus ja bisána guokte gitta guhtta diimmu mánáiggárddis dahje ovdaskuvllas. Duohtavuohta goit lea ahte odne lea dušše ovtta mánás, logi máná gaskkas, dat eatnigieladoarjja masa sus lea vuoigatvuohta. Mánáidlohku geain lea eatnigieladoarjja ii leat seammadássásaš daid sierra gielddaid gaskkas.

  Vuođđoskuvlla organisašuvdna:
Skuvlalága jelgii leat gielddat geatnegahtton fállat eatnigielaoapahusa. Oahpahus organiserejuvvo máŋgga ládje vuođđoskuvllas muhto ovttaskasoahppiin leat sullii guokte golbma diimmu eatnigielaoahpahus vahkus.

  1. Eatnigielaoahpahus giellaválgan. (jagiid 6-9)
Vieresgiela sajis sáhtta oahppi lohkat su eatnigiela. Oahpahus lea de skuvlla diibmoplána siste ja lea dábálaš bargoskovis. Dábálaš lea juohkit daid diimmuid guđat gitta ovccát skuvlajagiid gaska. Makkár giellaválggat skuvllas leat mearriduvvo skuvlajođiheaddjis/rektoris ja lea earret eará gitta galle oahppit válljejit vissis giela.  

  2. Eatnigielaoahpahus ohppiidválgan (jagiid 1-9)
Čađa olles vuođđoskuvlaáiggi galgá skuvla fállat muhtin oahpahusoasi oahppi iežas peršuvnnalas válgga mielde. Ohppiidválgga siste sáhttá čiekŋudit máhtuid ovtta dahje máŋgga ávdnasiin mat leat skuvllas. Dat guhte hálidit sáhttet válljet eatnigiela ohppiidválgan. Dat lea skuvlla jođiheaddji guhte mearrida jos sáhttá fállat eatnigiela ohppiidválgan. Dat lea maid gitta galle oahppi válljejit eatnigiela.

  3. Eatnigielaoahpahus skuvlla válgan (jagiid 1-9)
Diibmoplánas lea maid muhtin oassi diimmut maid sáhttá geavahit eatnigielaoahpahussii skuvlla válgan. Dáid diimmuid sáhtta geavahit oahpahussan ovtta dahje máŋgga ávdnasiin oažžundihte sierra dovdomearkka skuvlii. Sáhtta leahkit vejolaš ordnet eatnigielaoahpahusa skuvlla válgan.

  4. Eatnigielaoahpahus olggobeal diibmoplána.
Eatnigiela sáhttá maid lohkat lassin eará oahpahusa skuvllas, olggobeal diibmoplána. Dat mielddisbuktá oahppis leat moadde lassediimmu juohke vahkus. Leat dábálaččat guokte oahppadiimmu juohke joavkkus ja vahkus.

Skuvlaorgánisašuvdna doaibmahehttejuvvon mánáide.
Oahppit geat vázzet skuvllaid doaibmahehttejuvvon mánáide sáhttet maid oažžut eatnigielaoahpahusa ja oahppanrávvagiid. Sii sáhttet lohkat eatnigiela ohppiidválgan dahje olggobeal diibmoplána. Gávdno sierra gurseplána eatnigieloahpoahussii dakkár skuvllain. Oahpahusa maid dávjá sáhttá lahčit sierra, iešguđetge oahppi dárbbuid mielde.

Joatkkaskuvlla orgánisašuvdna.
Go nuorat jotket joatkkaskuvlii de sáhttet joatkit lohkat eatnigielaset. Eatnigiela sáhttet lohkat gurseplána siste ovttaskasválgan, giellaválgan (ođđaáigasaš gielat) dahje lasselohkangursan olggobeal diibmoplána. Joatkkaskuvlla gursset sisdollet oktiibuot 250 čuoggá. Lea gitta makkár ohppiidlohku ja návccat leat go gielddat fállet sierralágan vejolašvuođaid eatnigielaoahpahussiii joatkkaskuvlla dásis.

Sameskolstyrelsen i samarbete med